Suomen hallitus on keksinyt lääkkeen sydän- ja verisuonitauteihin, reumatismiin, alkoholismiin, ylipainoon, syöpään, työuupumukseen ja ikääntymiseen. Hallitus on nimittäin keksinyt säätää lailla, että ihminen on työkykyinen kaksi vuotta pidempään, vähintään 65-vuotiaaksi asti.
Bonuksena hallitus tuli keksineeksi myös nuoruuseliksiirin, joka nuorentaa ihmistä ainakin kaksi vuotta.
"Tämä on aivan nerokasta. Miksi emme aiemmin keksineet tätä!" ilakoi nimetön kokoomuksen kansanedustaja. "Nyt kun suuret ikäluokat saadaan turvallisesti eläkkeelle ajoissa, on oivallisen kätevää kaataa nuorempien sukupolvien niskaan suurten ikäluokkien järjestämä velka- ja eläketaakka."
Työuran pidentämiseksi kokkari- ja riistohallitus on lisäksi keksinyt, että opinnot pitää aloittaa aiemmin.
"Mitä aiemmin opinnot aloitetaan, sitä aiemmin valmistutaan, ja sitä vähemmän aikaa opintoihin menee", päättelee Urpo Humanistilogiikka keskustapuolueesta.
Niin ikään laman elvytyslääkkeeksi hallitus on nerokkaasti poistanut työnantajien kela-maksun, minkä seurauksena perusturvan rahoitukseen syntyy noin miljardin euron vaje.
"Tämä vaje rahoitetaan joskus myöhemmin, sitten kun se ei ole enää minun ongelmani", vastaa eräs kepuli.
"Vaje rahoitetaan pienituloisten veroilla, eli ne maksavat perusturvan jotka sitä käyttävätkin", selventää kokkarikepuli-libertaristiääliö Erkki Euro. "Se on vähän kuin maksu-tv, ymmärrätkös."
"Aiomme myös myydä keksimäämme nuoruuseliksiiriä L'Oréalille", täydentää kokoomuksen Sirpa-Asko.
keskiviikko 25. helmikuuta 2009
maanantai 23. helmikuuta 2009
Kiistomaanantai
23. helmikuuta on julistettu viralliseksi kiistomaanantaiksi. Kiistomaanantaina kuuluu KIISTÄÄ KAIKKI.
Huhujen mukaan taustalla ovat paitsi Lex Nokian painostusväitteisiin liittyvät kiistämiset, myös Keravan koulun oppilaiden tietokoneiden näytön reaaliaikaisen valvomisen kiistäminen.
Keravan tietohallintopäällikön ja koulun rehtorin mukaan "Mitään valvontaa ei ole koskaan ollutkaan, koska sehän olisi laitonta eikä sellaista saa tehdä. Valvonta on kuitenkin toiminut hyvin emmekä näe siinä mitään ongelmaa."
Opetusneuvos Jori Kaivisto huomauttaa, ettei ole "koskaan kuullut, että missään kouluissa luettaisiin oppilaiden sähköpostiviestejä. Tämä on vankkumaton todiste siitä, että näin ei ole koskaan tapahtunut eikä tapahdu", Kaivisto päättelee aukottomasti. "Sitäpaitsi, ketään kiinnosta mitkään irc-galleriat", Kaivisto jatkaa. "Ite käytän facebookkia."
Oppilaille tietokoneella näkyvä viesti valvonnasta kertoo näin:
Tämän työaseman käyttöä valvotaan. Ylläpito voi seurata näytön kuvaa reaaliajassa.
Tietohallintopäällikkö Sari Ainion mukaan "No jos sen nyt lukee kirjaimellisesti, niin onhan se vähän harhaanjohtava ja ehkä pikkuisen virheellinen ja huomattavan liioitteleva, kun otetaan huomioon että sen työaseman käyttöä ei valvota eikä ylläpito voi seurata näytön kuvaa reaaliajassa, koska se olisi laitonta."
Koulutusjohtaja Liina Tarssonin mukaan näytöllä oli vanha teksti.
"Teksti on jäänyt ajalta, jolloin koneita vielä oikeasti valvottiin... eikun siis tarkoitan jolloin valvonta oli laillista... eiku öh, no siis se oli vaan vanha teksti, okei?" Tarsson puolustautuu. "Anyway, perusteeton uhkailu laittomilla toimilla on toiminut helvetin hyvin", Tarsson kiteyttää. "Tietämättömät lapset uskoo mitä vaan."
Huhujen mukaan taustalla ovat paitsi Lex Nokian painostusväitteisiin liittyvät kiistämiset, myös Keravan koulun oppilaiden tietokoneiden näytön reaaliaikaisen valvomisen kiistäminen.
Keravan tietohallintopäällikön ja koulun rehtorin mukaan "Mitään valvontaa ei ole koskaan ollutkaan, koska sehän olisi laitonta eikä sellaista saa tehdä. Valvonta on kuitenkin toiminut hyvin emmekä näe siinä mitään ongelmaa."
Opetusneuvos Jori Kaivisto huomauttaa, ettei ole "koskaan kuullut, että missään kouluissa luettaisiin oppilaiden sähköpostiviestejä. Tämä on vankkumaton todiste siitä, että näin ei ole koskaan tapahtunut eikä tapahdu", Kaivisto päättelee aukottomasti. "Sitäpaitsi, ketään kiinnosta mitkään irc-galleriat", Kaivisto jatkaa. "Ite käytän facebookkia."
Oppilaille tietokoneella näkyvä viesti valvonnasta kertoo näin:
Tämän työaseman käyttöä valvotaan. Ylläpito voi seurata näytön kuvaa reaaliajassa.
Tietohallintopäällikkö Sari Ainion mukaan "No jos sen nyt lukee kirjaimellisesti, niin onhan se vähän harhaanjohtava ja ehkä pikkuisen virheellinen ja huomattavan liioitteleva, kun otetaan huomioon että sen työaseman käyttöä ei valvota eikä ylläpito voi seurata näytön kuvaa reaaliajassa, koska se olisi laitonta."
Koulutusjohtaja Liina Tarssonin mukaan näytöllä oli vanha teksti.
"Teksti on jäänyt ajalta, jolloin koneita vielä oikeasti valvottiin... eikun siis tarkoitan jolloin valvonta oli laillista... eiku öh, no siis se oli vaan vanha teksti, okei?" Tarsson puolustautuu. "Anyway, perusteeton uhkailu laittomilla toimilla on toiminut helvetin hyvin", Tarsson kiteyttää. "Tietämättömät lapset uskoo mitä vaan."
Lasse Laatunen kiistää väitteet painostuksesta
Elinkeinoelämän keskusliiton Lasse Laatunen hämmästelee huuli pyöreänä, että hän olisi muka painostanut Akavaa hyväksymään kansalaisten perusoikeuksia tallovan urkintalaki Lex Nokian.
"Siis mitään en ole painostanut. Akava ei ole sanonut: Olet painostanut meitä. Joten en ole painostanut. Se oli niinq aivan tavallista businesskieltä. Sitäpaitsi mulla alkaa nyt olla kärsivällisyys tässä asiassa loppu. En tule lepäämään, ennen kuin syylliset on saatettu häpeään. Tiedän keitä he ovat. Tiedän missä asut", Laatunen kertoo epäpainostaen.
"Siis se on aivan normaalia meillä busineksessa sanoa, että vittu jos nyt ei tapahdu justiinsa niinkuin minä haluan, ja sassiin, niin tulee tupen rapinat", Laatunen jatkaa. "Ei se mitään painostusta ole."
"Sitäpaitsi moinen luottamuksellisia businesskeskusteluja sisältävä sähköpostin julkaiseminen on kyllä aivan... hyväksyttävää ja kansalaisten perusoikeuksien mukaista", huomauttaa Laatunen.
Kaikki kiistävät kaiken
Nokian hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila puolestaan ihmettelee huuli pyöreänä, miksi urkintalaki on edes nimetty kännykkägozilla Nokian mukaan.
"En minä ymmärrä, eihän Nokialla ole tämän asian kanssa mitään tekemistä. Ei meitä kiinnosta pätkääkään joku urkintalaki. Kiistämme kaiken. En ole kuullutkaan koko laista", ihmettelee Ollila. "Mahtaako moista lakia olla olemassakaan", epäilee Ollila.
Antti Anonyymi Akavasta kiistää, että ketään olisi mitään painostettu. "Siis jos johonkin on otettu yhteyttä, se en ainakaan ollut minä, ja se tapahtui ennen minun kauttani, enkä minä tiedä siitä mitään. Eikä se sitäpaitsi ollut painostusta", selittää Anonyymi.
"Laki ajetaan läpi, halusitte tai ette, joten ihan turha urputtaa", viestittää viestintäministeri Suvi Linden Helsinkiläisen striptease-baarin esiintymislavalta. "Sitäpaitsi uusi tietosuojalaki parantaa kansalaisten tietosuojaa, got it? Tietosuojalaki on hyvä. Tietosuojalaki on hyvä. Tietosuojalaki on hyvä..."
Resistance is futile.
"Siis mitään en ole painostanut. Akava ei ole sanonut: Olet painostanut meitä. Joten en ole painostanut. Se oli niinq aivan tavallista businesskieltä. Sitäpaitsi mulla alkaa nyt olla kärsivällisyys tässä asiassa loppu. En tule lepäämään, ennen kuin syylliset on saatettu häpeään. Tiedän keitä he ovat. Tiedän missä asut", Laatunen kertoo epäpainostaen.
"Siis se on aivan normaalia meillä busineksessa sanoa, että vittu jos nyt ei tapahdu justiinsa niinkuin minä haluan, ja sassiin, niin tulee tupen rapinat", Laatunen jatkaa. "Ei se mitään painostusta ole."
"Sitäpaitsi moinen luottamuksellisia businesskeskusteluja sisältävä sähköpostin julkaiseminen on kyllä aivan... hyväksyttävää ja kansalaisten perusoikeuksien mukaista", huomauttaa Laatunen.
Kaikki kiistävät kaiken
Nokian hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila puolestaan ihmettelee huuli pyöreänä, miksi urkintalaki on edes nimetty kännykkägozilla Nokian mukaan.
"En minä ymmärrä, eihän Nokialla ole tämän asian kanssa mitään tekemistä. Ei meitä kiinnosta pätkääkään joku urkintalaki. Kiistämme kaiken. En ole kuullutkaan koko laista", ihmettelee Ollila. "Mahtaako moista lakia olla olemassakaan", epäilee Ollila.
Antti Anonyymi Akavasta kiistää, että ketään olisi mitään painostettu. "Siis jos johonkin on otettu yhteyttä, se en ainakaan ollut minä, ja se tapahtui ennen minun kauttani, enkä minä tiedä siitä mitään. Eikä se sitäpaitsi ollut painostusta", selittää Anonyymi.
"Laki ajetaan läpi, halusitte tai ette, joten ihan turha urputtaa", viestittää viestintäministeri Suvi Linden Helsinkiläisen striptease-baarin esiintymislavalta. "Sitäpaitsi uusi tietosuojalaki parantaa kansalaisten tietosuojaa, got it? Tietosuojalaki on hyvä. Tietosuojalaki on hyvä. Tietosuojalaki on hyvä..."
Resistance is futile.
tiistai 17. helmikuuta 2009
Linden ei voi myöntää olleensa väärässä
Viestintä- ja uhmaikäministeri Suvi Linden ei aio vetää pois paljon parjattua Lex Nokia -lakiesitystä.
Lindenin mukaan nykytilanne sähköisen viestinnän tietosuojassa on paljon huonompi kuin eduskunnan käsittelyssä olevassa lakiesityksessä.
"Tällä hetkellä kansalaisilla on aivan liikaa tietosuojaa", perustelee Linden.
Huhujen mukaan Linden yrittää vain epätoivoisesti pelastaa kasvonsa ääliömöläytystensä jälkeen, eikä voi mitenkään myöntää olleensa väärässä.
"Kovasta julkisesta ryöpytyksestä huolimatta esille ei ole tullut mitään sellaista uutta, joka vaatisi hallituksen esityksen poisvetämisen. Tällaisia asioita eivät ole esimerkiksi oikeusoppineiden vastustus, lain ihmisoikeuksien vastaisuus, keskusrikospoliisin vastustus, vasemmistopuolueiden vastustus, kansan vastustus, viestintäministerin erovaatimukset eivätkä esille tulleet viestintäministerin asiantuntemattomuus ja typeryys", Linden listaa.
Riittävä syy lain pois vetämiseen ei ole edes se, että oikeusoppineiden mielestä Lex Nokia on perustuslain vastainen.
"Eipäs ole perustuslain vastainen eipäs eipäs eipäs eipäs eipäs eipäs eipäs eipäs eipäs eipäs eipäs eipäs eipäs eipäs eipäs eipäs eipäs eipäs eipäs eipäs eipäs eipäs eipäs eipäs! Sata miljoonaa kertaa eipäs! Tiks lukkoon ja avain avaruuteen! Voitin!" näpäyttää viestintäministeri Linden syvällisesti perustellen.
Poliisiylipäämyrskyjohtaja Mikko Taaperoa ei kuitenkaan Lex Nokia huoleta.
"Kyllähän tämä on hyvä juttu, sitten maaliskuussa kun poliisin valtuuksia kanssa kasvatetaan. Muutenhan yrityksillä olisi laajemmat valtuudet, eikähän se käy päinsä, vaan sitten on poliisinkin valtuuksia laajennettava vähintään yhtä paljon", myhäilee Taapero. "Ääliöt..."
Lindenin mukaan nykytilanne sähköisen viestinnän tietosuojassa on paljon huonompi kuin eduskunnan käsittelyssä olevassa lakiesityksessä.
"Tällä hetkellä kansalaisilla on aivan liikaa tietosuojaa", perustelee Linden.
Huhujen mukaan Linden yrittää vain epätoivoisesti pelastaa kasvonsa ääliömöläytystensä jälkeen, eikä voi mitenkään myöntää olleensa väärässä.
"Kovasta julkisesta ryöpytyksestä huolimatta esille ei ole tullut mitään sellaista uutta, joka vaatisi hallituksen esityksen poisvetämisen. Tällaisia asioita eivät ole esimerkiksi oikeusoppineiden vastustus, lain ihmisoikeuksien vastaisuus, keskusrikospoliisin vastustus, vasemmistopuolueiden vastustus, kansan vastustus, viestintäministerin erovaatimukset eivätkä esille tulleet viestintäministerin asiantuntemattomuus ja typeryys", Linden listaa.
Riittävä syy lain pois vetämiseen ei ole edes se, että oikeusoppineiden mielestä Lex Nokia on perustuslain vastainen.
"Eipäs ole perustuslain vastainen eipäs eipäs eipäs eipäs eipäs eipäs eipäs eipäs eipäs eipäs eipäs eipäs eipäs eipäs eipäs eipäs eipäs eipäs eipäs eipäs eipäs eipäs eipäs eipäs! Sata miljoonaa kertaa eipäs! Tiks lukkoon ja avain avaruuteen! Voitin!" näpäyttää viestintäministeri Linden syvällisesti perustellen.
Poliisiylipäämyrskyjohtaja Mikko Taaperoa ei kuitenkaan Lex Nokia huoleta.
"Kyllähän tämä on hyvä juttu, sitten maaliskuussa kun poliisin valtuuksia kanssa kasvatetaan. Muutenhan yrityksillä olisi laajemmat valtuudet, eikähän se käy päinsä, vaan sitten on poliisinkin valtuuksia laajennettava vähintään yhtä paljon", myhäilee Taapero. "Ääliöt..."
maanantai 16. helmikuuta 2009
Vuonna 2019
Viestintä- ja urpoministeri Suvi Lindén uskoo, että Lex Nokia on varmuudella ajettu läpi vuoteen 2019 mennessä.
"Siis kyllähän nyt jo työnantaja saa tehdä työntekijälle mitä huvittaa, riisua alasti, työntää pään vessanpönttöön tai vaikka vetää alkkarit persvakoon, siis siinähän ollaan työnantajan tiloissa ja työajalla! Kyllä yrityssalaisuuksien varjelemiseksi työnantajalla on oltava keinot... ai mitä? Ai mitenniin ei saa käskeä riisumaan alasti? Ööh... ai jaa... no heh, se olikin vain vitsi! Ettekös huumoria ymmärrä, tyhmät! Heh, heh!"
Pelastautukoon ken voi
Tulevaisuusvisionsa paljastaa myös vapaustaistelija Jyrki "D'Artagnan" Katainen, jonka viesti suomalaisille on: Yksi yhden, ja yksi kokkarin puolesta.
"Ei valtio ole mikään ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Onneksi kansalaiset alkavat pikkuhiljaa tajuta, että ovat itse vastuussa itsestään. Eihän meidän poliitikkojen tehtävänä hallituksessa ole pohtia ja ratkoa yhteiskunnan epäkohtia ja kansalaisten ongelmia, hyvänen aika, vaan istua kuppilassa ja suunnitella vaalikampanjoita. Aina välillä voi antaa jonkun lausunnon medialle", Katainen selostaa.
"Vuonna 2019 kansalaiset ovat tulleet huomaamaan, että ainoa tapa selviytyä on tehdä ihan vitusti töitä koko ajan, olla perheen ja läheisten kanssa koko ajan sekä huolehtia isovanhemmista ja suvun sairaista, koska ei valtiokaan heistä huolehdi", Katainen profetoi.
"Emme saa unohtaa välittämistä", Katainen muistuttaa. "Välittämistä ei voi ulkoistaa valtiolle. Btw kokoomus on sitten lapsiperheiden asialla", hän jatkaa.
"Ai miten niin taantumuksellista ja paluuta viidakon lakiin? Höpön löpön. Tästä ei saa riitaa aikaan. Vastakkainasettelun aika on ohi, ja sitäpaitsi en voi sallia epäeettisten tuotteiden myymistä rahoitusmarkkinoilla", Katainen heittää puun takaa haastattelijalle jauhot suuhun nokkelalla irrationaalisuudellaan.
Kansan syviin riveihin Kataisen profetia uppoaa heti.
"Kyllä tuo Herra Katainen on niin humaani, niisk", niiskuttaa kuljetusalalla toimiva Teppo Tappi.
"Kyllä se vaan niin on, että töitä on paiskittava vaikka tappiin asti. Kyllä nämä kauniit puheet saa minut äänestämään seuraavissakin vaaleissa kokoomusta", Tappi vakuuttaa. "Kyllä neljäkymmentäyheksän vuotta oon töitä paiskinu, enkä ikinä oo sairaslomalla ollu", kehuskelee juuri eläkkeelle jäänyt ja asuntolainan viimeisen eränsä maksanut Tappi, ynähtää ja kuolee sydänkohtaukseen.
No voi per...
Ihan kaikki eivät kuitenkaan jaa Kataisen näkemystä siitä, ettei valtio olisi vastuussa kaikesta. Eivät ainakaan puuteprofessori Henrikki Paasanen ja runoilija-runkkari-toimittaja Tomi Kännihäinen, joiden mukaan pilluasaamattomuus on vakava yhteiskunnallinen epäkohta. Erityisesti Kännihäisen mielestä valtion tulisi puuttua tähän ongelmaan lainsäädännöllisin keinoin.
"Vittu, en oo saanut pillua neljään vuoteen, ja syytän siitä hallitusta!" Kännihäinen tilittää.
Yksi yhteinen unelma sentään löytyy Kännihäiseltä ja Kataiselta: Molemmat haikailevat paluusta menneeseen.
"Ennen vanhaan, kun avioliitto oli naiselle käytännön pakko, saivat sentään kaikista säälittävimmätkin runkkarihiiret milloin vain lain takaamaa seksiä vaimolta", Kännihäinen haikailee ja heittää päälle pari värssyä. "Sen takia varmaan minäkin olen olemassa", Kännihäinen jatkaa.
"Ai miksikö en käytä maksullisia seksipalveluja? Noku mä haluun naisen joka on mun kanssa tunteella, ja kuuntelee mun runoja! Lisäks sen pitää olla max 21-vee, blondi, hyvännäköinen, kuva olis kiva lol, hoikka ja äo ei saa olla korkeempi ku mulla", Tomppa selventää. "Hei mikä rimmaa 'penikseni' kanssa?"
Profeetta Huuhkaja ennustaa, että vuonna 2019 asiat ovat vielä enemmän päin helvettiä kuin nyt ja kansalaiset aivan yhtä vitun tyhmiä kuin aina ennenkin.
"Siis kyllähän nyt jo työnantaja saa tehdä työntekijälle mitä huvittaa, riisua alasti, työntää pään vessanpönttöön tai vaikka vetää alkkarit persvakoon, siis siinähän ollaan työnantajan tiloissa ja työajalla! Kyllä yrityssalaisuuksien varjelemiseksi työnantajalla on oltava keinot... ai mitä? Ai mitenniin ei saa käskeä riisumaan alasti? Ööh... ai jaa... no heh, se olikin vain vitsi! Ettekös huumoria ymmärrä, tyhmät! Heh, heh!"
Pelastautukoon ken voi
Tulevaisuusvisionsa paljastaa myös vapaustaistelija Jyrki "D'Artagnan" Katainen, jonka viesti suomalaisille on: Yksi yhden, ja yksi kokkarin puolesta.
"Ei valtio ole mikään ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Onneksi kansalaiset alkavat pikkuhiljaa tajuta, että ovat itse vastuussa itsestään. Eihän meidän poliitikkojen tehtävänä hallituksessa ole pohtia ja ratkoa yhteiskunnan epäkohtia ja kansalaisten ongelmia, hyvänen aika, vaan istua kuppilassa ja suunnitella vaalikampanjoita. Aina välillä voi antaa jonkun lausunnon medialle", Katainen selostaa.
"Vuonna 2019 kansalaiset ovat tulleet huomaamaan, että ainoa tapa selviytyä on tehdä ihan vitusti töitä koko ajan, olla perheen ja läheisten kanssa koko ajan sekä huolehtia isovanhemmista ja suvun sairaista, koska ei valtiokaan heistä huolehdi", Katainen profetoi.
"Emme saa unohtaa välittämistä", Katainen muistuttaa. "Välittämistä ei voi ulkoistaa valtiolle. Btw kokoomus on sitten lapsiperheiden asialla", hän jatkaa.
"Ai miten niin taantumuksellista ja paluuta viidakon lakiin? Höpön löpön. Tästä ei saa riitaa aikaan. Vastakkainasettelun aika on ohi, ja sitäpaitsi en voi sallia epäeettisten tuotteiden myymistä rahoitusmarkkinoilla", Katainen heittää puun takaa haastattelijalle jauhot suuhun nokkelalla irrationaalisuudellaan.
Kansan syviin riveihin Kataisen profetia uppoaa heti.
"Kyllä tuo Herra Katainen on niin humaani, niisk", niiskuttaa kuljetusalalla toimiva Teppo Tappi.
"Kyllä se vaan niin on, että töitä on paiskittava vaikka tappiin asti. Kyllä nämä kauniit puheet saa minut äänestämään seuraavissakin vaaleissa kokoomusta", Tappi vakuuttaa. "Kyllä neljäkymmentäyheksän vuotta oon töitä paiskinu, enkä ikinä oo sairaslomalla ollu", kehuskelee juuri eläkkeelle jäänyt ja asuntolainan viimeisen eränsä maksanut Tappi, ynähtää ja kuolee sydänkohtaukseen.
No voi per...
Ihan kaikki eivät kuitenkaan jaa Kataisen näkemystä siitä, ettei valtio olisi vastuussa kaikesta. Eivät ainakaan puuteprofessori Henrikki Paasanen ja runoilija-runkkari-toimittaja Tomi Kännihäinen, joiden mukaan pilluasaamattomuus on vakava yhteiskunnallinen epäkohta. Erityisesti Kännihäisen mielestä valtion tulisi puuttua tähän ongelmaan lainsäädännöllisin keinoin.
"Vittu, en oo saanut pillua neljään vuoteen, ja syytän siitä hallitusta!" Kännihäinen tilittää.
Yksi yhteinen unelma sentään löytyy Kännihäiseltä ja Kataiselta: Molemmat haikailevat paluusta menneeseen.
"Ennen vanhaan, kun avioliitto oli naiselle käytännön pakko, saivat sentään kaikista säälittävimmätkin runkkarihiiret milloin vain lain takaamaa seksiä vaimolta", Kännihäinen haikailee ja heittää päälle pari värssyä. "Sen takia varmaan minäkin olen olemassa", Kännihäinen jatkaa.
"Ai miksikö en käytä maksullisia seksipalveluja? Noku mä haluun naisen joka on mun kanssa tunteella, ja kuuntelee mun runoja! Lisäks sen pitää olla max 21-vee, blondi, hyvännäköinen, kuva olis kiva lol, hoikka ja äo ei saa olla korkeempi ku mulla", Tomppa selventää. "Hei mikä rimmaa 'penikseni' kanssa?"
Profeetta Huuhkaja ennustaa, että vuonna 2019 asiat ovat vielä enemmän päin helvettiä kuin nyt ja kansalaiset aivan yhtä vitun tyhmiä kuin aina ennenkin.
sunnuntai 1. helmikuuta 2009
Osta valtio
Laman kourissa pyristelevä Suomi on asettanut itsensä myyntiin. Pääministeri Matti Vanhasen mukaan Suomen kauppahinta on tällä hetkellä noin 1,3 miljardia euroa. Vanhanen kieltäytyy kommentoimasta, miksi Suomi on myynnissä ja onko se oikein, koska "Se ei kuulu kenellekään, muminaa".
Suomi-pakettiin sisältyy valtiollinen halpoja työntekijöitä sekä ennen kaikkea ostajalle yksilöllisesti räätälöidyt lainsäädäntöpalvelut. Ostaja voi halutessaan esimerkiksi heittää demokratian, ihmisoikeudet ja perustuslain roskikseen ja säädätyttää tilalle uuden, omia tarpeitaan yksilöllisemmin palvelevan innovatiivisen pakettiratkaisun.
Käytännössä tämä tarkoittaa rajatonta valtaa kaikkiin asioihin Suomessa. Vanhasen mukaan kyse on ennen kaikkea asiakaslähtöisyydestä.
"Me lähdetään siitä, että rahalla saa", selvittää Vanhanen.
"Bä-ä-ää!" kommentoi satunnainen suomalainen ohikulkija.
Netissä liikkuvien huhujen mukaan vahvimmaksi ostajaehdokkaaksi on veikattu kännykkäjätti Nokiaa.
Suomi-pakettiin sisältyy valtiollinen halpoja työntekijöitä sekä ennen kaikkea ostajalle yksilöllisesti räätälöidyt lainsäädäntöpalvelut. Ostaja voi halutessaan esimerkiksi heittää demokratian, ihmisoikeudet ja perustuslain roskikseen ja säädätyttää tilalle uuden, omia tarpeitaan yksilöllisemmin palvelevan innovatiivisen pakettiratkaisun.
Käytännössä tämä tarkoittaa rajatonta valtaa kaikkiin asioihin Suomessa. Vanhasen mukaan kyse on ennen kaikkea asiakaslähtöisyydestä.
"Me lähdetään siitä, että rahalla saa", selvittää Vanhanen.
"Bä-ä-ää!" kommentoi satunnainen suomalainen ohikulkija.
Netissä liikkuvien huhujen mukaan vahvimmaksi ostajaehdokkaaksi on veikattu kännykkäjätti Nokiaa.
Google-Setä asuu kaikkialla
Google-Setä asuu Jenkkilässä
sieltä on pitkä matka tänne Helsinkiin
Mutta minusta vain tuntuu että
Google-Setä asuu kaikkialla ja niinhän se asuukin
Gooooglella on niin suuri muisti
että siihen mahtuu koko netti ja sinäkin
Google-Setä tarkkailee
logit vilkkuvat ja hän nauraa niin kuin mäkki iloinen
Google-Setä asuu kaikkialla
minä kutsun hänet kylään olohuoneeseen
Hän tarkkailee meitä
meille hän on yhtä kultainen kuin Lex Nokia
Minä olen pikku mini-pc
ja vähäinen on vielä gigahertsini
Mutta pienikin voi Googlettaa,
Bloggeroida, Gmailata ja Google Talkata
Bloggeroida, Gmailata ja Google sTalkata
sieltä on pitkä matka tänne Helsinkiin
Mutta minusta vain tuntuu että
Google-Setä asuu kaikkialla ja niinhän se asuukin
Gooooglella on niin suuri muisti
että siihen mahtuu koko netti ja sinäkin
Google-Setä tarkkailee
logit vilkkuvat ja hän nauraa niin kuin mäkki iloinen
Google-Setä asuu kaikkialla
minä kutsun hänet kylään olohuoneeseen
Hän tarkkailee meitä
meille hän on yhtä kultainen kuin Lex Nokia
Minä olen pikku mini-pc
ja vähäinen on vielä gigahertsini
Mutta pienikin voi Googlettaa,
Bloggeroida, Gmailata ja Google Talkata
Bloggeroida, Gmailata ja Google sTalkata
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)